perjantai 17. marraskuuta 2017

Jaloruusu kakkoset

Nyt ei harmita enää isoa ihmistä. Nimittäin se etteivät ne ekat Lumi Karmitsan iki-ihanat Jaloruusu-sukat mahtuneet mun jalkaan. Aloin neulomaan heti itselleni uusia kun edelliset pienen tytön kokoa olevat olin valmiiksi saanut. Olin reissussa ja samoja lankoja vajaat kerät mukana. Ajattelin että kyllä kotoa löytyy lisää samoja sävyjä. Vihreä ja ruusunpunainen riittivätkin mutta pohjaväri joka loppui tässä parissa ekan sukan kantapäähän, oli kyllä pari avaamatonta kerää mutta sävyero huomattava. En antanut asian häiritä kun sukat tulivat itselle. Eikä se loppujen lopuksi valmiissa työssä sitten hirveästi näkynyt. Varmaan ensimmäisen pesun jälkeen ei enää löydy sitäkään eroa.
Lumin ohjeen sukathan oli neulottu 7 veljeksen paksuisista langoista joita minä en oikeastaan harrasta ollenkaan. Resori ja varsikin vielä olisivat sopineet näillä mun langoilla jalkoihini kun nilkkani ovat varsannilkat mutta kantapään jälkeen teki stopin.
Näissä uusintaversioissa neuloin resorin samalla silmukkamäärällä kuin ohjeessakin eli aika pienillä lukemilla. Kun kirjoneule alkoi, lisäsin vielä pari silmukkaa joka puikolle että sain väljyyttä lisää. Piti vähän piirrellä värikynillä mallipiirrokseen lisää tipluja heti resorin jälkeen alkavaan kirjoneuleeseen. Sittenhän se alkoikin mennä kun ylimääräiset silmukat olivat ruusujen sivuilla. Jalkapohjaan jätin vielä tarkoituksella 2+2 silmukkaa kaventamatta kiilassa että on tilaa terässä. Kärjessä oli sitten eri silmukkamäärät päällä ja pohjassa mutta sain kuitenkin kärkikavennuksen onnistumaan. Ruusujen viereen tiputtelin muutaman terälehden että sain pitkät lankajuoksut sidotuksi kun oli sitä pohjaväriä niin monta silmukkaa. Aika paljon noita langanpätkiä tuli pujoteltaviksi.
Lumille kun esittelin sukkani, niin hän ihmetteli että miten sain sukan pituuden riittämään alkuperäisen ohjeen mukaan kun jalkani on siro 40. Lisäsin toisen kokonaisen ruusun pituuteen niin hyvin riitti.
Langat siis samoja kuin edellisissäkin eli vihreä ja pohjavärin punainen Dropsin Fabelia ja ruusunpunainen Sukka-Puffan ihanuutta. Neuloin resorin 2½:n ja kirjoneuleen 3:n puikoilla. Mun sukat painaa 83g. Kun esittelin sukkani tuolla fb:n puolella niin joku ihmetteli että miten raaskin käyttää ollenkaan kun on niin kauniit. Lupasin ihan arkikäyttöön laittaa että voin sitten ihailla koko päivän.

lauantai 11. marraskuuta 2017

Sinivalkoiset ja kirjavat hunajakennosukat

Tämä pari on sitten viimeinen eli neljäs Suomi 100-teemalla jonka sain valmiiksi. Mallihan on hunajakennoneuletta jota voi neuloa monella tavalla. Ei ollut näissäkään mitään erityisempää ohjetta. Olin tallentanut itselleni jonkun toisen kirjoittaman suurpiirteisen ohjeen.
Tämäkin malli oli edellisten tekemieni tapaan nostetuilla silmukoilla vaikka näyttää siltä että on kirjoneuletta. Lankoina puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen on Regian trent pointia. Onhan näissä langoissa vähän paksuuseroa mutta en antanut sen häiritä. Neulottu 2½:n ja 3:n puikoilla ja sukkapariin meni lankaa 76g.
Olin tuossa lokakuun lopulla-marraskuun alkupäivinä reissussa ystäväni luona ja sain neulottua muutaman parin sukkia. Nämä samalla hunajakennoneuleella kuin nuo sinivalkoisetkin. Piti neuloa aikuisten sukat mutta laitoin silmukoita alkuun liian vähän niin tulikin lasten kokoa. Terän pituus n. 19cm.
Näissä lastensukissa lankoina Dropsin Fabelia ja neuloin 2½:n kantikkailla puupuikoilla. Langan kulutus oli 40g.

maanantai 6. marraskuuta 2017

Jaloruusu-sukat

Tällä värityksella osallistuin viimekuussa Lumi Karmitsan neulomien sukkien uudelleenväritykseen. Siis Lumi oli neulonut sukat nimeltä "Jaloruusu" ja laittoi kuukauden ajaksi kilpailun fb:n puolella jossa osallistujat saivat itse valita mieluisimmat värit sukkiin.
Koska Lumin omat sukat olivat melkein samaa väritystä kuin nämä minun niin kaksi päivää suunnittelin että mitkä ne mieluisimmat värit olisivat. Ei siinä sitten muu auttanut kuin tehdä näillä sävyillä kun on minun mielivärejäni. Vihreä lanka oli samaa kuin alkuperäisissäkin sukissa. Pohjaväri ja ruusut sentään sain väritettyä erilaisiksi. Kantapään tein ristiinvahvistettuna kun sattui sellainen miellyttämään itseäni. Ohjeessa oli tavallinen vahvistettu kantapää. Malli oli sen kilpailun ajan ladattavissa ilmaiseksi Ravelryssä.
Tarkoitushan oli neuloa aikuisten kokoa 38 olevat sukat 7 Veljestä tai muusta samanpaksuisesta langasta. Minulla on kaikki langat ohuempia enkä jaksanut kaksinkertaisena neuloa niin tuli pikkutytön kokoa eli terän pituus vain 19cm. Nätithän ne pienen tytön jalassakin ovat. Resorin neuloin 2½:n ja kirjoneuleen 3:n puikoilla. Sukkapari painaa 60g.

edit. Sama pyyheliina alustana ja sama kuvausaika mutta niinpä vaan puhelin itse sääteli värejä. Yläkuvassa pyyheliina oikeanvärinen ja alakuvassa liian vaalea mutta sukat alemmassa oikeamman sävyiset.

maanantai 23. lokakuuta 2017

Melli-lapaset

Välillä ei ole oikein mitään mistä blogata ja välillä taas runsaudenpula. Nyt kirjoittelen yhdestä kinnasparista joka on jäänyt bloggaamatta kokonaan. Huomasin sen erheen käyneen kun viikonloppuna hain koneeltani kuvia kyseisestä kinnasparista enkä millään meinannut löytää.
Kysehän on näistä Puikkomaisterin Lapaskirjan kintaista. Testineuloin nämä jo vuoden 2015 lopulla kun kyseinen Lapaskirja ilmestyi viimevuonna eli 2016 syksyllä. Minä kun tykkään yli kaiken punaisesta ja vihreästä niin otin testiin omat värit. Tiina jossain viestissä kirjoitti että nämä mun värit ovatkin paremmat kuin hänen omansa. Olivat kuulemma jotenkin hailukan väriset. Kirjassa siis mun neulomat kintaat.
Siksihän se bloggaaminen näistä on jäänytkin kun etukäteen ei voi mitään kirjoitella ennenkuin kirja on ilmestynyt. Kintaat olivat Tiinalla tottakai että sai ne kuvatuksi ja sain itselleni takaisin vasta nyt tämänvuoden keväällä kun Tiinan tapasin.
Tykkään tästä kintaan kärjestä. Se on kuin kukkanen. Ohuesta langasta neulottuna tulevat muutenkin sievät. Lankoina minulla olivat punainen Lidlin "Anika" Sock Knitting Thread, vihreä Dropsin Fabel, harmaa jotain nimetöntä ja keltainen iankaikkisen vanhaa (70-luvulta) akryylilankaa. Kuinka ihanat tulisivatkaan oikeista ohjeenmukaisista langoista. Kinnasparin paino 60g ja neulottu 2:n ja 2½:n puikoilla.

tiistai 17. lokakuuta 2017

Pientä ruutua sinisellä ja valkoisella

Tässä kolmas parini sukkia teemalla Suomi 100. Tällä kuviolla olen joskus neulonut villatakin itselleni vaikka pitämättä on. Kun kuvio oli muistissa niin sukkiin se sopi vallan mainiosti. Ei ole tämäkään varsinaista kirjoneuletta kun ei tarvitse neuloa kuin yhdellä langalla kerrallaan. Nostetuilla silmukoilla siis mennään osittain.
Mallikuvio vanhasta Novita-lehdestä 5/2002. On tarpeeksi yksinkertainen mutta näyttää moninkertaiselta. Lankoina vielä samat puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen Regian trent point kuin edellisissäkin sinivalkoisissa sukissa.
Sukkapariin meni lankaa 71g. Neuloin alun resorin ja sukan kärjen 2½:n  ja välin 3:n puikoilla. Kantapään olen innostunut neulomaan nyt muutamassa parissa ristiinvahvistettuna vaikka se on jotenkin tarkemmin seurattavaa kuin normaali vahvistettu. Vaihtelu virkistää, niin sanotaan.

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Polvisukat pitsikuviolla

Olipahan urakka näin pitkissä sukissa mutta valmiiksi tulivat. Mallikuvio jaksaa edelleen miellyttää mutta mieluummin lyhytvartisina ettei sukkaparin neulomisessa mene montaa viikkoa.
Ensin piti siis lähteä paikalliseen Anjalinin lankakauppaan lankaa ostamaan. Niinhän se aina vaikka kotona olisi lankaa miten paljon niin ei koskaan sitä oikeaa paksuutta ja väriä. Kun harvemmin kudon näin pitkiä sukkia niin en osannut yhtään arvioida miten paljon lankaa menisi sukkapariin. Ostin sitten varuiksi kaksi kerää à 100g/400m. Langan koostumus 55% villa/25% polyamidi/20% silkki. Kävin vielä jälkikäteen ostamassa yhden kerän varuiksi lisää mutta eipä sitä tarvittu näihin sukkiin. Lanka on aika löyhäkierteistä eikä jousta yhtään. Sukista sai sen tuntuman että ovat ryhdittömät mutta muuten ihana lanka kun ei yhtään pistele.
Aloitin varren luomalla silmukat 3:n puikoille ja lisäsin joka puikolle 2 ylimääräistä silmukkaa nurjaan kohtaan. Kaventelin ylimääräiset pois pohkeeseen mentäessä. Pohkeen alapuolella vaihdoin 2½:n puikot ja niillä posottelin loppuun asti. Kantapään tein pitkästä aikaa ristiinvahvistettuna vaikka tarkempi saa olla kuin normi vahvistetussa kantapäässä että muistaa vaihtaa silmukoiden paikan joka oikealla kerroksella. Jatkoin vahvistettua neulosta kantapään alla niin kauan kun loppuivat kiilan ylimääräiset silmukat.
Lankaa meni sukkapariin 144g eli nyt mulla on toisiinkin pitkiin sukkiin langat jos vaikka innostun joskus harmaasta. Tuo mallikuvio on tosi kaunis mutta parhaiten tulee näkyviin valkoisessa langassa.

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Siniset Pikku-Unikot

Toinen sukkapari teemalla Suomi 100. Tällä kuviolla en ole vielä sukkia neulonutkaan vaikka ohje on ollut tulostettuna jo aikoja sitten. Malli on Neulovan Nartun blogista ja nimeltään Pikku Unikot. En siitä ohjeesta sitten käyttänyt kuin vain mallikuvion kun en jaksa perehtyä kirjoitettuun ohjeeseen.
Sukan suuhun neuloin kierreraidan jonka ohje on Mary Oljen kirjasta Kirjokintaita. Tämä unikkomallihan neulotaan nostetuilla silmukoilla eli neulotaan vaan jommallakummalla värillä samanaikaisesti. Vaikka muistuttaa kirjoneuletta niin ei ole sitä.
Kantapään tein pitkästäaikaa tuolla tyylillä missä vaihtuu nostettu silmukka neulotun kanssa joka oikealla kerroksella. Jatkoin sitä ristiinvahvistettua taas niin pitkälle kunnes ylimääräiset silmukat kiilassa oli kavennettu pois. Ei siis se perinteinen vahvistettu kantapää jossa rivit kulkee suoraan. Jalkapohja tuli sitten epäraidallinen johtuen tuosta unikosta.
Lankoina puhtaanvalkoinen Nalle ja sininen on Regian trent point. Molemmissa sama koostumus 75% villa/25% polyamidi. Sininen on hiukkasen ohuempaa kuin tuo Nalle mutta käyvät pareina ihan hyvin, paksuusero ei ole liian iso. Sukkaparin paino 74g ja neulottu 2½:n ja 3:n puikoilla.

keskiviikko 27. syyskuuta 2017

Unisukat pienijalkaiselle

Tämä japanilainen pitsikuvio ei jätä rauhaan, ei vaikka en opi kaikkia rivejä ulkoa. Vaikka olen monet sukat tällä kuviolla neulonut niin aina ne virheet tahtoo tulla samoissa paikoissa. Eihän siinä muu sitten auta kuin purkaa. Mallikuvio vaihtuu niin tiuhaan ettei ehdi neuloa kuin pari kerrosta väärin niin pidemmälle ei voi jatkaa. Melkein ne on nuo langankierrot kun on jääneet pois ja ne voi lisätä parin neulotun kerroksen jälkeenkin kun tietää mistä puuttuu.
Lanka vaan ohenee edelleenkin ja se tietää sitä että jälkeä tulee aina vaan vähemmän ja hitaammin. Nämä sukat on kokoa 37 joten en voinut niitä omissa jaloissa kuvata vaikka olisivat kyllä venyneet mun jalkateräänkin.
Tämä ihanuus on ostettu Susun The Lankakaupasta tässä joskus parin vuoden sisään. Reumalankana kai tätä myydään edelleenkin. Nyt oli jo hyvin marinoitunut että kelpasi ottaa käyttöön. Aloitin sukat varresta kun se on mulle vain se tutumpi tyyli. Tulee kantapääkin oikeaan kohtaan. Näyttävät koko sukat niin hassunkurisilta ja kaidoilta. Tein kantapään vaihteeksi erilailla. En muista oliko tällä joku nimikin. Siis normaalisti jos tekee vahvistetun niin siinähän tulee rivit suoraan. Tässä kun vaihtaa joka toisella kerroksella nostetun ja neulotun silmukan niin ei tule riviä vaan tasaisempi neulos.
Niin siis kun aloitin varresta nämä sukat niin en sen paremmin murehtinut että riittääkö yksi kerä sukkapariin. Eikä sitten riittänytkään. Onneksi oli vielä toinen kerä samaa lankaa jäljellä ja siitä jouduin ottamaan n. 3,5m että sain sukat valmiiksi. Sukkapariin meni lankaa 50g ja neuloin 2:n ja 2½:n puikoilla.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Tunikoita pareittain

Kaivoin taas saumurin ja ompelukoneen pitkästäaikaa esille. Ettei kävisi käsityöt yksitoikkoisiksi, niin välillä ompeluhommia. Sattui silmiini fb:n puolella Kuosiverstaan kaunis Talviomena-niminen ohut joustocollege. Piti heti tilata sitä tunikan mitta. Leveyttä kankaalla oli senverran että riitti yksi pituus. Tilasin 90cm mutta tuli reilusti eli 99cm. Sanoisin että reilu kauppias tässä suhteessa.
Sitten ei ollut tietoa minkä SK:n välissä oli t-paidan kaavat joita aioin käyttää. Ihan tavallisen mallisella lyhythihaisen puseron kaavalla leikkasin. Hihat otin ensin kankaan sivusta ja sitten vasta etu- ja takakappaleen. Jatkoin helman ja hihojen pituutta sopiviksi eli sen mitä kangas antoi myötä.
Työnjohdolle tuli nälkä kesken työn vahtimisen. Piti ensin hänet ruokkia ennenkuin pääsin jatkamaan leikkuuta.
Muistin että edellinenkin samasta paikasta tilaamani Kevättulppaani- kangas oli ompelematta. Leikattuna kyllä mutta yllätys, yllätys sehän olikin melkein valmis. Ei puuttunut muuta kuin pääntiekaitale paikalleen. Ilmeisesti etuosan v-pääntie oli alkanut jotenkin tökkimään ja olin siirtänyt työtä eteenpäin. Taisi siinä vuosikin vierähtää. En tarkkaan muista milloin tuota olin ommellut.
Äkkiähän näitä saumurilla surauttelee jos kone vaan on kunnossa. Saumuri nikotteli koko Talviomena-tunikan ompelun ajan mutta tuon Kevättulppaanin saumat näyttivät kunnollisilta. Kone on hyvin puhdistettu ja öljytty vanhemman poikani toimesta ettei siinä vikaa. Vaikka miten säätelin tikkiä, en siitä kunnollista saanut. Ajattelin että antaa mennä kunhan tunika jotenkin koossa pysyy. Harmitti tietysti kun olisi ne sisäpuolen saumatkin saaneet siistit olla. No aina ei voi onnistua.

torstai 14. syyskuuta 2017

Pinkinpunaiset japanilaissukat

Edelleen olen viehättynyt tästä japanilaisesta mallikuviosta. Siinä on sitä jotain mikä peittoaa sileän mallin mennen tullen vaikka kuviota pitää seurata joka rivillä. Muistiin ei voi luottaa ollenkaan sillä joka kerros on erilainen.
Näissä pinkinpunaisissa sukissa lanka on erittäin ohutta ja tuli tunne että pitää aloittaa sukat varpaista langan riittävyyden takaamiseksi. Se nyt on vaan mulle vieläkin aika tuntematon juttu vaikka muutamat olen niinpäin neulonut. Kantapään kohdilla se näinkin päin tökkii vaikka olisi miten helpot ohjeet. Ehkä yhdet sukat vuodessa neulon varpaista varteen. Olen tallentanut itselleni yhden hyvän ohjeen ja se on Alituiset-blogista.
Aloitukseen loin 8+8 silmukkaa kahdelle puikolle. Kärkilisäyksetkin meni ihan hyvin mutta se kiilalisäys tuottaa aina vaan harmaita hiuksia. Kun siinä tarvitaan jotain laskusuorituksia ja niissä olen huono. Itselle kun tekee niin voi mitata vanhoista sukista että mihin se kiilakavennus päättyy. Siitä samasta kohdasta aloin tehdä lisäyksiä ja vahvistettua kantapäätä jalan alle.
Kyllähän se sukka väärästä suunnastakin sukalta näyttää mutta hitaampi on minusta neuloa kuin varresta alaspäin. Tuppaa tulemaan tuo kantaosiokin aina liian leveä ja pitkä mutta hyvin istuu jalkaan että ei kai sen sitten niin tarkkaa ole. Kaventelin muutaman silmukan tuossa kantapään jälkeen pois ennenkuin pitsineulos taas alkoi. Sukan varteen tein jonkunmoista resoria vähän jäljitellen pitsikuvion oikeita ja nurjia silmukoita. Päätöskerros tuli ihan tarpeeksi väljä.
Lankahan on nimetöntä tosikierteistä 100% merinovillaa, Puikkomaisterin kai itsensä värjäämää,(en ihan varma ole). Sukkiin meni lankaa 70g ja neuloin 2½:n puikoilla.

perjantai 8. syyskuuta 2017

Sinivalkoista sukkaa

Muutaman parin sukkia Suomi 100-teemalla minäkin aion neuloa jossain noiden pitsisukkien välissä. Tässä ensimmäinen pari. Valkoinen lanka vanhempaa Nallea ja sininen nyörilanka Regia Trent Pointia. Sukkaparin paino 54g ja neulottu 3:n puikoilla, nyörit 2½:n.
Sukat neulottu venäläisellä lehtipitsi-ohjeella niinkuin muutama muukin pari tässä vuoden aikana. Vasta viimeaikoina olen päässyt siihen tavoitteeseen että molempiin suuntiin kääntyvä kavennus lehtimallissa on yhtä hieno. Alkuperäisessä ohjeessa siinä lehtikuviossa kavennetaan jokatoisella kerroksella aina 3 silmukkaa yhteen lehden reunassa. Oikealle kaartuva kavennus meni jotenkuten mutta vasemmalle en saanut onnistumaan. Aloin kaventamaan joka kerroksella vaikka lisäykset tulivatkin jokatoisella. Nyt olen tyytyväinen jälkeeni.
Välillä jotain ruokapuoltakin vaikka se ei olekaan vahvempia puoliani. Tehtiin tässä taannoin ukkoni kanssa kesäkurpitsasta ruokaa. Naapurin mummo antoi aikamoisen mötikän ja pitihän se jotenkin jalostaa. Mistäs sitä muuten kuin netin syövereistä ohjetta katsomaan. Osallistuin minäkin noiden valmistukseen. Ripottelin pippuria johonkin väliin ja laitoin uuniin ja otin pois. Ukkoni teki kaiken muun ja hyviä olivat.
Osa oli jo syöty ennenkuin hokasin kuvan ottaa.
Vielä löytyi tuoreita nokkosia kun alkukesästä olin ottanut ekan sadon kuivumaan. Se on aika kallista kilohinnaltaan tuo kuivattu nokkonen että kannattaa hyvin itsekin kuivatella ja hienontaa. Olen vähän huono sitä mihinkään käyttämään mutta tyttäret sitäkin ahkerampia.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Pidemmät pitsisukat japanilaisella mallikuviolla

Tämä japanilainen pitsikuviomalli ei jätä rauhaan edelleenkään. Alkuvuodesta neuloin samasta langasta ensimmäiset sukat tällä kuviolla. Pinterestistä löytyy sama mallikuvio. Nyt jatkoin vartta vähän pidemmäksi kun eivät tule omaan jalkaan.
Vähän sain pähkäillä että miten tuon pohkeen kohdan saa sopivaksi kun nilkka on kuitenkin sukkien saajalla yhtä ohkainen kuin omanikin. Lisäsin alun luomiskerrokseen kahdeksan nurjaa silmukkaa eli kaksi silmukkaa aina puikolle nurjiin kohtiin. Silmukat loin 3:n puikoille ja vaihdoin 2½:n puikot kun pohje kapeni nilkkaa kohden. Lankaa meni sukkapariin 119g.
Tämä lankahan on nimetöntä 75% villa/25% polyamidi, mutta on siinä vahva lampaan haju jäljellä vaikka pesin sukat Marseillesaippualla ja liotin vielä huuhteluainevedessä.
Seuraavat sukat samalla mallilla ovat alussa tästä ohuesta merinolangasta. Lanka oli vyyhdillä joten kerin sen kahteen samankokoiseen kerään enkä katkaissut lankaa kerien välistä. Aloitin sukat varpaista niin saan kulutettua loppuun.

keskiviikko 23. elokuuta 2017

Puikkomaisterin Pipokirjan esittely

Tänään oli sitten se päivä kun Puikkomaisterin Pipokirja tipahti minunkin postilaatikkooni. Jo toista viikkoa takaperin kirjantekijä kehotti olemaan valppaana postilaatikolla. Tänään se valppaus palkittiin. Olin juuri lenkiltä tulossa iltapäivällä kun postiauto ajeli edessäni meidän kadulla. Kerrankin ei tullut turhaa reissua laatikolle niinkuin useana päivänä muuten.
Hetihän se uusi kirja oli selattava läpi samalta istumalta. Täytyy sanoa että aika erikoisia malleja löytyy mutta jokaiselle jotakin. En osaa mitään hienoa esittelyä sepustaa ja tiedän että sellaisia tulee monelta muultakin. Ehkä keskityn enemmän tähän yhteen myssyyn jonka testineulojana toimin keväällä.

Maaliskuun alussa tapasin Puikkomaisterin Snurressa ja hän opasti alkuun tuossa myssyssä. Niinhän sitä olisi luullut että sellainen äkkinäinen opastus jäisi muka mun muistiini. Minulla oli kiire ja Tiina oli ruokatunnillaan ja kiireinen kanssa. Sain häneltä siis mukaani tuon turkoosi/pinkin valmiin myssyn ja toisen harmaa/pinkin aloituksen lankoineen.
Kun sitten kotiin ehdin reissustani viikon päästä niin otin myssynalun ja kääntelin sitä sekä valmista samanlaista ja puistelin päätäni. Kyllä niin kiinalaiselta alulta näytti että ei mitään määrää. Oli tarkoitus että neulon myssyn tuosta vaaleanharmaasta ja pinkistä. Minä kun en ole koskaan harmaasta tykännyt niin vaihdoin sen tilalle tuon vihreän. Ei auttanut langan värin vaihtokaan. Meni toista kuukautta enkä päässyt alkuresoria pidemmälle.
Montakohan viestiä laitoin Tiinalle ettei onnistu, hae pätevämpi neuloja. Tiina vaan peukutti fb:n yksityisviestipuolella ja nauroi varmaan itsekseen. Minä melkein itkua väänsin kun ei auennut ollenkaan tuo kuviopatentti. Vaikka oli mieliväriset langatkin ja myssyn nimi tuttu eli vanhemman tyttöni nimi. Kun sitten testineulonnan takaraja eli huhtikuun loppu alkoi tulla vastaan niin jostain se älynväläys tuli ja sain kuin sainkin myssyn neulottua.
Turkoosi/pinkki on siis se Tiinan neuloma ja vihreä/pinkki mun taistelumyssy. Lankaa meni 71g ja neulottu 3:n puikoilla.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Parit junasukat

Välillä tulee sellainen olo ettei tiedä mitä neuloisi vaikka päässä pyörii paljonkin neulottavia. Sitten on parempi että ottaa vaan pieniä töitä alulle että saa äkkiä valmiiksi. Vaaleansiniset 25g ja vihreät 30g. Molemmat neulottu 2½:n puikoilla. Minulla oli kaksi kerää tuota vaaleansinistä lankaa ja kerässä se 25g. Tein ekan sukan ja punnitsin sen ja jäljelläolevan langan. Kerän lopussa oli 1g vähemmän kuin valmis sukka painoi. En sitten uskaltanut riskeerata vaan otin sen täysinäisen kerän. Nyt on kaksi vajaata 11g:n keränloppua. Nukensukat saa tai sitten lisänä jonkun muun värin kanssa vähän isommat.
Nyt kun olen ollut mustikassa useana päivänä niin ei passaa valkoisia neuleita paljon käsitellä ettei tule tummia raitoja väliin. Kun sattuu taas olemaan työnalla kahdetkin valkoiset sukat. Toiset puhtaanvalkoisesta ja toiset luonnonvalkoisesta langasta.

Kivasti ihmiset antavat vinkkejä miten saa äkkiä mustikan sinin pois käsistä. Itse huomasin että pyyhkimällä kosteuspyyhkeellä lähti jo metsässä aika paljon pois väriä. Vaan sitten taas sattui silmiin muutama iso mustikka niin taas oli väriä sormissa. Joku vinkkasi että Tolulla lähtee myös väri helposti.

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Pastelliväriset lehtitossut

Vielä valmistuu kesäsukkia. Tälläkertaa taas ihan 100% puuvillalangasta jota tuolla varastossa on vielä muutama keränen. Mallihan on Pinterestistä löydetty pelkkä kuva josta hyvin pystyy kerrokset laskemaan. Sukan etupuolella oleva pitsikuvio löytyy useammastakin mallikirjasta ja netissä monesta paikasta. Varren nyöri on i-cord-neulosta kahdella silmukalla ja lehdet keksin omasta päästä.
Lankaa meni 83g tähän pariin ja neuloin 3:n puikoilla. Puuvillalanka on aika nihkeää neulottavaa, ainakin jos on vähänkään hikinen ilma ja hikiset kädet. Koivupuikot eivät kulkeneet mihinkään joten piti ottaa vanhat harmaat puikot kehiin. 20cm:n puikkojen pituus vaan vähän jarrutteli kun olen vallan tottunut noihin 15:cm koivuisiin.
Välillä joutuu sellaisten ongelmien pariin ettei tiedä itkisikö vai nauraisi. Tässä pojan pusakassa oleva taskuvetoketju on kiinnitetty tyyliin liimaamalla. Ketjun hammasosa oli irronnut siitä kankaisesta osasta ja olisi ollut liian iso homma repiä koko ketju pois. Sain lukko-osan paikalleen ja ompelin käsin noita pistoja ettei ketjun lukko pääse liian alas ja hyppäämään pois paikoiltaan. Se vikahan taskussa nyt on ettei käsi mahdu kokonaan taskuun mutta säilyypä sitten paremmin taskussa avaimet ja muut pikkutavarat.

perjantai 4. elokuuta 2017

Valkoinen kauluri nro 3

Jo täytyy varautua syksyyn ja talveen. Tämä kauluri on neulottu Novitan Bambino-langasta ja lankaa meni 56g. Kokonainen 50g:n kerä ja rippeet päälle. Neuloin 3:n puikoilla. Samasta valkoisesta langasta olen neulonut aiemmin jo pari kauluria. Pehmeä lanka eikä pistele kaulassa.
Malli on Pinterestistä venäläinen pitsikauluri eikä siihen suomenkielistä ohjetta olekaan tietääkseni. Osaahan tuon kaulaosan neuloa ilman ohjettakin ja pitsiosuuteen oli joku ystävällinen ihminen suomentanut niitä pitsikaavion merkkejä.
Alkuperäisessä ohjeessa tuo kaulaosan resori on vain 11cm mutta neuloin tähän 15cm resoria. Lyhyempikaulaiselle tai jopa kaulattomalle riittää matalampikin resori. Vieläkään en osannut tehdä pitsiosion reunaa ohjeen mukaan vaikka jo virkkaamalla reunan teinkin.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kolmannet mansikkasukat

Vielä jatkuu mansikkakausi ainakin sukkien muodossa jollei muuten. Nämä ovat jo kolmannet samalla mallilla eli omalla. Vihreä lanka vaihtui Fabeliin kun en löytänyt sitä samaa Heritagen merinoa mitä käytin kaksiin edellisiin. Punainen on myös Fabelia ja valkoinen nimetöntä 75% villa/25% polyamidi.
Koko on siro 40 ja lankaa kului yhteensä 70g. Neulottu 2½:n puikoilla kun langat ovat ohkaisia. Tykkään niin mallista että vielä yhdet pitää neuloa kunhan elokuu koittaa.
Viimetorstaina kävin eka kerran mustikoita katselemassa ja melkein meinasi katseluksi jäädäkin. Kyllä niin vähän on poimittavaa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Tunnin olin ja 7dl sain kerättyä paljain käsin.
Mansikatkin pakastettiin melkein ensimmäisten joukossa kun ei siihen voi luottaa että halventuisivat. Ostettiin 4x5kg ja joka laatikko erihintainen. Siis ihan tarkoituksella 2 laatikollista olivat edellisen päivän poimintoja ja 2 saman aamun. Keskihinta näinollen 29€.
Viimeisessä laatikossa oli 2 näin ihanan mallista mansikkaa ja makukin oli niin makea että.