keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

Kolmannet mansikkasukat

Vielä jatkuu mansikkakausi ainakin sukkien muodossa jollei muuten. Nämä ovat jo kolmannet samalla mallilla eli omalla. Vihreä lanka vaihtui Fabeliin kun en löytänyt sitä samaa Heritagen merinoa mitä käytin kaksiin edellisiin. Punainen on myös Fabelia ja valkoinen nimetöntä 75% villa/25% polyamidi.
Koko on siro 40 ja lankaa kului yhteensä 70g. Neulottu 2½:n puikoilla kun langat ovat ohkaisia. Tykkään niin mallista että vielä yhdet pitää neuloa kunhan elokuu koittaa.
Viimetorstaina kävin eka kerran mustikoita katselemassa ja melkein meinasi katseluksi jäädäkin. Kyllä niin vähän on poimittavaa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Tunnin olin ja 7dl sain kerättyä paljain käsin.
Mansikatkin pakastettiin melkein ensimmäisten joukossa kun ei siihen voi luottaa että halventuisivat. Ostettiin 4x5kg ja joka laatikko erihintainen. Siis ihan tarkoituksella 2 laatikollista olivat edellisen päivän poimintoja ja 2 saman aamun. Keskihinta näinollen 29€.
Viimeisessä laatikossa oli 2 näin ihanan mallista mansikkaa ja makukin oli niin makea että.

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Huivi nimeltä Barbiegirl

Joskus onnistuu, joskus ei. Nyt mielestäni onnistui aika hyvin vaikka ei ohjetta ollut minkäänlaista. Loin vaan silmukat, 3 kpl ja neuloin muutaman kerroksen ainaoikeaa. Keräsin siitä pötköstä silmukat ja aloitin. En ole oikein koskaan onnistunut tuolla aloituksella eikä se nytkään kai ihan oikein mennyt mutta mulle kelpasi. Suit`sait sukkelaan kun aloitin, ei ollut aikaa etsiä mistään ohjetta.
Ajatuksissani olin huivia tehnyt jo pidemmän aikaa mutta malli muotoutui vasta neuloessa. Jännäsin koko neulomisen ajan että millainen mahtaa tulla. Nyt harmittaa kun en tehnyt minkäänlaisia muistiinpanoja. Täytyy vissiin ota kynä käteen ja tarkastella huivia tarkemmin ja kirjoittaa jotain muistiin. Tuntuu että voisin neuloa muutaman muunkin värisen samalla mallilla.
Oikeastaan tuossa ei ole muuta tylsää kuin tuo sileän osuuden neulominen. Arvasin ettei lanka riitä loppuun asti ja siinäpä tulikin tenkkapoo että millä jatkan. Löytyi samantyylistä lankaa mutta oli ohuempaa. En kelpuuttanut sitä vaikka sävyltään oli samaa ja vieläpä nimikin oli sama. Zeldan käsinvärjäämiä molemmat.
Vaikka minulla on paljonkin väriltään juuri näitä pinkki/vaaleanpunainen sävyjä niin en tahtonut löytää sopivaa lankaa loppupitsiin. Oli sentään muutaman vuoden marinoitunutta Roosanauha-lankaa jonka kelpuutin ja tuo vaalea oli jämät jostain sukista. Kun sekään ei riittänyt loppuun asti piti korkata vähän tummempi vyyhti samaa lankaa jota ei sitten mennyt paljon enempää kuin päättelykerrokseen.
Huivin nimeksi laitoin siis langan nimen eli Barbiegirl ja lankaa meni koko vyyhti eli 100g/400m. Langan koostumus 75% merino/15% silkki/ 10% pellava. Reunukseen meni yhteensä 38g niitä Roosanauhalankoja. Joskus saa kulutettua jotkut langat viimeiseen pätkään asti niinkuin nyt tämän päävärin ja sukista jääneen Roosanauhalangan lopun. Neuloin huivin sileän osuuden 3:n pyöröllä ja vaihdoin pitsireunukseen 3½:n puikot.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Satumetsä-junasukat

Pientä ja kaunista tulee kauniista langasta. Tämä on Zeldan käsinvärjäämää "Satumetsä"-lankaa ja neuloin viimekeväänä yhdet lyhytvartiset naistensukat samasta langasta. Ihanaa lankaa joka koostuu pehmeästä merinovillasta 75% ja polyamidi 25%. Kyllähän vauvansukat kestäisivät pelkästä villastakin neulottuna.
Sukkaparin paino 28g ja neuloin 2½:n neliskanttisilla puupuikoilla. Lankaa jäi jäljelle 12g että siitä nöttösestä ei pieniäkään sukkia enää saa kuin yhdistämällä muuhun lankaan.
Kävin eilen pitkästä aikaa lähikirpparilla kun tytär antoi aiheen jota piti hakea vaan olipa pöytä tyhjennetty että se siitä. Kiertelin sitten huvikseni ja tapasin yhden entisen työkaverini ja hän ihmettelemään että mikä se tämä laite on. No mulla ihan pomppas että katoppa vaan ja 10€ koko vanha laatikko jossa oli tämä puolauskone. Katsoin Toikan sivuilta niin siellä hinta samaiselle laitteelle on 75€.
Eipä olisi mun silmä ottanut puolauslaitetta sieltä kaiken muun tavaran seasta. Olen erittäin huono löytämään mitään enkä olekaan vakikävijä kirppareilla. Kiitos kuuluu siis hänelle, entiselle työkaverille. Eipä tarvitse enää puolanpohjiakaan paperista värkkäillä kun niitäkin oli tuossa vanhassa karkkilaatikossa. Eikun kutomaan pellavapyyheliinoja syksyllä kansanopistoon. Langat voi puolata jo sitten kotona etukäteen.

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Pikkuvarpaille junasukat

Pieniä sukkia on kiva neuloa kun tulee minullakin hitaalla valmista melkein parissa kolmessa päivässä. Nämä ovat ihan kivat välitöinä kun ei tarvitse ohjetta pahemmin seurata.
Samanlaiset ja samasta langasta neuloin vähän toista vuotta takaperin. Siksipä näistä ei hirveästi ole kirjoitettavaa mutta täytyy kuitenkin jotain riipustaa että vuoden lopussa näkee mitä on saanut aikaiseksi. Koska lanka on samaa ja 25g:n kerässä niin puikotkin olivat samat eli 2:n pienillä sormikaspuikoilla neuloin. Edellisistä jäi kerästä tähteeksi kolmisen metriä ja näissä loppui kesken siinä metrin verran. No onneksi oli se kolme metriä.

Viimevuonna olin ekakerran mustikassa kesäkuun viimeinen päivä. Nyt ei tarvitse mennä metsään vielä moneen viikkoon. Kun kävin viimeviikolla katselemassa lenkillä niin jokunen vihreä marja erottui varpujen seasta.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

Juhannuksen japanilaissukat

Kun on paljon keskeneräisiä töitä niin joskus jotain valmistuu sitten nopeampaan tahtiinkin. Nämä japanilaisella mallikuviolla olevat sukat ovat jo toiset samanmoiset. Ensimmäiset neuloin jo alkuvuodesta valkoisesta langasta. Tähän sukkapariin meni lankaa 70g ja neuloin 2½:n puikoilla. Lanka HERITAGE sock yarn, 75% merino superwash/25% nylon.
Eipä ole sellaiset sukat joita reissussa neulotaan tai telkkaria katsoessa. No en katso muutenkaan ettei senpuoleen. Mallikuvion joka rivi on erilainen ettei jää mieleen sitten millään vaikka toistoa tapahtuukin. Silti tykkään tällaisista malleista enemmän kuin ihan perussileästä neuleesta.
Punainen väri on vaikea kuvattava oli sitten aurinkoinen tai pilvinen päivä tai vaikka valot päällä. Kaikki punaisen eri sävyt taitaa vetää enemmän ja vähemmän pinkkiin päin. Ei se mua haittaa kun olen pinkin ystävä. Sanoin vaan on niin vaikea selittää eri sävyjä.
Otin ensin aamulla sukkien valmistuttua kuvia sisällä mutta ajattelin että ulkona puolipilvisessä säässä tulisivat aidommat värit. Ukkoni ajoi eilen nurmikon niin missään ei ollut hyvää paikkaa kuvata. Sitten otin yhden raparperin lehden, kävi hyvin tähän tarkoitukseen. Meillä on tänävuonna joku ihme ilmiö noissa kahdessa raparperissa. Toisen lehdet niin valtavan suuria ja toisessa pehkossa pientä ja tiheää kasvustoa. Se pieni kasvusto on varmaan seurausta kevään pakkasista ja suurempi sitten pääsi kasvamaan senkin edestä mitä pieni kitui.

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Juhannus 2017

Joku hidastuspistos iskenyt minuun tai sitten on mielessä jotain muuta kuin neulomista. No kaksi paria näitä lehtisukkia sain valmiiksi. Malli on tuttu viimesyksyltä kun joku oli löytänyt Pinterestistä kauniin sukkakuvan mutta ohjetta ei löytynyt. Vaikka olisi ohjekin ollut niin se olisi ollut venäjäksi. Aika arka väri on mutta kloriitilla saa valkaistua kun on ihan 100% puuvillaa tämä lanka. Sukkapariin meni 85g ja neuloin vanhoilla harmailla 20cm:n sukkapuikoilla. On vähän mitä vääntää eikä mene mutkalle eikä poikki. Olen niin tottunut näihin uudempiin 15cm:n pituisiin puisiin että pidemmät tuntuu olevan tiellä ja ottavan hihoihin kiinni. Puuvillalanka tuntuu luistavan kuitenkin paremmin vanhoilla harmailla kun puiset jarruttaa.
Olin viikonloppuna vanhemman tyttären luona Helsingissä yhden yön. Lauantaina käytiin Haagan alppiruusupuistossa ihailemassa kauneutta. Ilma oli kaunis ja nuo isot alppiruusut vielä kauniimpia. Kyllä riitti korkeutta ja leveyttä pensailla mutta sopiva kasvualusta kun on niin kyllä kasvaa ja kukkii.
Muutama ilta takaperin sain jo iltapuurooni uusia mansikoita. Tuosta eteläpuolen seinänvierestä keräsin. Ei niissä ihan ollut se metsämansikan aito maku mihin on tottunut.
Nyt pitää syventyä tuohon mattojen tamppaamiseen mutta toivottelen kaikille blogiini eksyville rauhaisaa Juhannusjuhlaa.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Mikrotuen synttärikakku

Viikko takaperin juhlittiin mikrotukeni synttäreitä ja hanellä toivomuksena mansikkakakku. Toukokuussa syntyneillä tytöillä oli unelmatorttu ja kyllähän siitä kaikki tykkäsivät. Lupasin pojalle mansikkakakun vaikka koristemansikat pitikin hakea torilta. Poika sai itse koristella päällyksen. Tuohon täytekakkuun laitoin sisälle pakkasesta raakamansikkahilloa ja kermavaahtoa johon sekoitettu rahkaa että olisi mukamas vähän terveellisempi vaihtoehto.
En ole mestari missään ruoanlaitossa tai leipomisessa. Olenkin sanonut ukolleni että se on meidän onni että olen laiska noiden suhteen. Ruokaahan nyt joutuu pakostakin laittamaan ettei tarvitse einesruokiin tyytyä kuin joskus harvoin. Leipominen on hyvin harvinaista herkkua kun muutenkin tahtoo lisäkiloja tulla näin varttuneemmalla iällä. Puoliksi syötiin tuo kakku pojan kanssa kolmeen päivään.
Eilenaamulla piti ottaa tästä meidän vanhemmasta kissasta kuva kun komenteli mua aamukahville siinä vähän vaille kymmenen. Kun en heti nostanut takamustani tuolista niin hänpä päätti sitten ottaa torkkupaikan tuosta että on sitten valmiina lähtöön kun nousen. Olen seurannut useana aamuna että kisu ramuaa tuolta kirjahyllyn päältä nukkumasta alaspäin juuri siinä main kun aamukahvia laittelen itselleni. On sitten aina jääkaapilla samaan aikaan. Eihän sitä voi olla antamatta juustosiivua tai kinkkuleikkeenpalaa kun kisu niin kauniisti katsoo.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Lehtipitsihuivi

Kahden kuukauden aherruksen jälkeen vihdoin valmis. Olen tuon huivin ohessa muutakin neulonut ettei vallan aika tuohon kulunut. Keskustan mallikuvion otin Haapsalu sall-kirjasta. Reunan pitsiin keräsin silmukat reunasta ja alun neuloin Nancy Bushin: Pitsihuivit neuloen-kirjasta. Kun tuntui että reunus oli aivan liian kapea ohjeen mukaan neulottuna niin aloin soveltaa omiani. Puolet reunapitsistä on itsekeksimääni, siis tuo ulkoreuna.
Tämä on tilaushuivi ja mallin sain itse suunnitella. Mielikuva tilaajalla oli että tuollaista lehtikuviota. Sehän sopi mulle hyvin kun olen samalla kuviolla neulonut itselleni puseron muutama vuosi sitten. Suorakaidehuivi on helppo neuloa sen suhteen ettei tarvitse miettiä silmukoiden lisäämistä koko neulomisen ajan.
Reunus sitten aiheuttikin harmaita hiuksia. Neuloin keskiosaa senverran mitä lankaa oli ja kun se loppui aloin kerätä silmukoita ympäri huivin 150cm:n pyöröpuikolle. Sitten alkoi tenkkapoo kun piti reunakuvio saada kulmista jotenkin sopimaan. Vaikka miten laskin ja mallasin niin ei meinannut mennä tasan reunojen silmukat kuvion kanssa. Useamman kerran jouduin purkamaan kulmakohtaa ennenkuin tuli jotenkuten sopiva. Kun huivi on aika iso niin reunapitsi oli liian kapea ja niinpä jatkoin omalla sovelluksella puolet lisää. Neuloessa taas mietin että mikähän tulee mutta hyvä tuli vaikka itse sanonkin.
Olen jo jonkun aikaa pyytänyt että mieheni tekisi mulle semmoset huivinpingotusrimat ja nyt sitten sain vaikka ei nyt ihan priimaa olleetkaan. Itse suunnittelin naulojen paikat niihin rimoihin ja ukkoni vasaroi naulat paikalleen. Vielä pitää suunnitella nekin rimat uudelleen. Tuo oli vasta alkutestausta. Olen käyttänyt pitkiä puikkoja pingotusapuna ettei jokaiseen pitsisakaraan tarvitse nuppineulaa asettaa. Nyt vaan loppuivat puikot kesken eikä riittänyt päihin ollenkaan. Enkä saanut noita pitkiä sivurimoja mitenkään kiristettyä tarpeeksi kauas toisistaan.
Lankoina on Pirtin Kehräämön kahta eri lankaa. Ruskea on 70% villa/30% silkki ja valkoinen 70% villa/30% alpakka. Neulottu 4:n pyöröpuikolla ja reunukseen käytin 150cm:n kaapelia että sain kaikki vähän yli 1000 silmukkaa mahtumaan. Päättelyssä oli silmukoita 1074. Huivin paino tarkalleen 252g.

maanantai 5. kesäkuuta 2017

Kakkosmansikkasukat

Täytyy jotakin kirjottaa kun tahtoo venyä nämä kirjoitusten välit. Nämä kakkosmansikkasukat on kuvattu jo toukokuun puolella mutta en aikonut niistä mitään kirjoittaa kun ovat ihan samanlaiset kuin ensimmäisetkin olivat. Huhtikuun lopulla niistä kirjoitin.
Nämä ovat siis melkein samanlaiset ja melkein tarkoittaa sitä että piti muutamalla kerroksella jatkaa kärkeä kun tuntui että olivat liian lyhyet. Langat ja puikot olivat samoja kuin edellisissäkin. Sukkaparin paino 70g.
Viimesyksynä käännettiin ympäri mansikkamaa joka oli jo liian vanha. Nyt ei ole sitten kuin tämä pieni pläntti näitä ahomansikoita. Tässä oli vielä pari vuotta sitten 2 isoa pionia mutta joku talvi ne hävisivät.
Tosin toisesta on itänyt joku siemen kun pukkaa uutta pehkoa ja siihen kukkaa. Tuntuu vaan että on sitä huonompaa eli yksinkertaista, mikä ei ole niin kaunis eikä kestäväkään kuin toinen joka oli tuossa ahomansikoiden kohdalla.
Tällaisista luonnonkukista tykkään jotka itävät itsekseen ja kukkivat missä sattuu niinkuin nämä. Mitä sitten ovatkin nimeltään? Sopivat hyvin tähän juhlavuoteen, sinisiä ja valkoisia sekaisin.

maanantai 22. toukokuuta 2017

Pikkutakin tuunausta

Välillä nuo lapsukaiset antaa sellasia tehtäviä ettei oikein tiedä tekiskö niin vai näin. Tässä vanhemman poikani hyvin palvellut pellavapikkutakki jossa pientä rispaantumaa hihansuissa ja helmassa. Nuuka kun on niinkuin vanhempansakin niin käyttää vaatteet loppuun. Takin väri on oikeasti musta mutta ekan kuvan heitti ihan siniseen.
Tein sellasen äkkipäätöksen ja enempiä suunnittelematta, kanttasin rikkinäiset kohdat nahkakantilla. Kun ei mitään suurempia paloja ollut nahkaa niin en alkanut kanttaamaan koko helmaa ja hihansuita. Saahan niitä yksityiskohtia koristella vaikka sitten pienillä pätkillä. Poika tuntui olevan tyytyväinen kun sai takille jatkoaikaa. Lupasi mennä uutta katselemaan. Sanoinkin että eikös välillä olis kiva vaihdella.
Nyt kun tuli kesä ei tahdo puikot enää pysyä käsissä vaikka kovin kiinni pidänkin. Onhan mulla aina joku neule menossa että väliajoilla huilatessa saa jotain käsiinsä. On vaan niin paljon muuta niinkuin esmes ikkunanpesua ja kukkapenkkien rapsutusta. Kumpikaan ei ole mielihommaani vaan melkein pakkopullaa.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Dreambird numero neljä

Kaksi kuukautta kesti valmistua tämä Dreambird-huivi. No en sitä yksinään neulonut vaan siinä sivussa muutamaa muutakin työtä. Edellisen samannimisen huivin olen neulonut vähän runsas vuosi sitten ja niin oli taas unohduksissa koko tekeminen että sai tosissaan pinnistellä muistia ja tarkastella mallipiirrosta että miten se tehtiinkään. Eihän siinä mitään luettua ohjetta tarvitse mun mielestäni kun mallipiirros on kyllin selvä.
Kun aamusella tarkastelin huivia ennen kuvien ottoa niin tuli vähän sellainen olo että joka sulka ei ole samankokoinen. Taitaa vaan luuloni johtua tuosta kosteana pyyheliinojen alle asettamisesta että joku sulka on tullut venytettyä enemmän leveäksi kuin joku toinen. Tässä ei onneksi tarvi nuppineuloja asetella vaan riittää kun sulkien päät jotenkuten oikoo.

Lankoina hyvin marinoitunutta tummanvihreää kirpparilta ostettua tekstiiliteollisuuden Kiri, 100% norjalaista villaa, jota meni 150g. Sulkalankana Zeldan käsinvärjäämä "Nene", 80% sw merino/20% polyamidi. Sulkalankaa oli 100g:n vyyhti josta jäi tähteeksi muutama metri. Huivin paino siis 250g ja neuloin 3½:n pyöröpuikoilla. Huivin koko 60cm/180cm ja mitat otettu niin että lyhyempi mitta tuo sulan pituus ja pidempi mitta sisäsyrjän alusta viimeisen sulan kärkeen.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Marjapuurosukat

Kyllä se varmaan vielä lämminkin tulee että tarkenee tällaisilla lyhytvartisilla sukilla vaikka tällähetkellä vielä mieluummin pitäisin mahdollisimman pitkävärtisia sukkia. Vahvistettua neulosta jatkoin vielä muutaman kerroksen kantapään allekin, jos kestäisivät hitusen kauemmin ehjänä.
Mallihan on on tennarisukat, Tainan Käsillään-blogista. Näitä on mukava neuloa kun ei tarvitse mallikuviota kokoajan katsoa. Viimekeväänä neuloin useamman parin erivärisistä langoista ja kaikille löytyi ottaja. Nämä ei värinsä puolesta varmaan ole niin suositut nuorison keskuudessa mutta omiin jalkoihin passaa sopivasti.
Lanka on suosikkilankaani Dropsin Fabelia jota meni 45g ja neuloin 2½:n puikoilla. Olen niin tykästynyt silmukoimalla päättelyyn että melkeinpä sillä tyylillä päättelen kaikki sukat.

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Langankerintää erilaisin menoin

Välillä on hyvä rentouttaa päätä ja keriä lankaa. Aina en jaksa viritellä noita kerinpuita mihinkään niin sitten mietin että mikä olisi helppo nakki virittää vyyhti josta lanka helposti tulee kerälle.
Tässä tapauksessa vyyhti oli niin pieni ettei se sopinut penkinpäähänkään ja vyyhdinpuista olisi ollut liian suuri vaiva avata ja kiinnittää ne johonkin. Pöydällä oli Tupperin korppupurkki jonka totesin juuri sopivaksi vyyhdin sisään. Tai olihan niitä vyyhtejä kaksi pientä että tuli näin iso kerä. Ihanaa Angorilla silk-lankaa jossa 30% silkkiä ja 70% lampaanvillaa.
Sitten oli toinen vyyhti taas niin suuri että se ei pysynyt noissa oven kahvoissa ja nupeissa. Piti kuitenkin viritellä vyyhdinpuut. Lankaa tuossa vyyhdissä 200g 100% lampaanvillaa ja muinoin kirpparilta ostettu. Joku käsinvärjännyt ja ihastelin miten tasainen väri.
Ajattelin näistä jotain kirjoneuletta esim. vauvanpeittoa neuloa. Onhan noi vähän raflaavat värit mutta en ole ennenkään pelännyt yhdistää outoja värejä toisiensa kanssa. Florica on semmosta vaaleaa ruosteenruskeaa ja vihreä hempeää (millä sanalla tuota vihreää nimittäisi). Puhelimen kamera nyt ei vanginnut värejä oikein. Eikä sitä lopputulosta näe ennenkuin valmiina.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Mansikkasukat

Mansikkateema jatkuu sukkien muodossa. Koska minulla ei ole sitä Novitan lehteä jossa on mansikkasukkien ohje, niin suunnittelin itse mallin Pinterestistä ym. löytyneistä kuvista. Vähän sieltä, vähän täältä. Kun en tykkää lukea ohjeita enkä aina edes ymmärrä lukemaani niin siksikin on parempi tehdä omalla mallilla. Sukansuu on aloitettu luomalla silmukat puikolle ja koukulle samanaikaisesti. Ohjeen otin Puikkomaisterin yksistä sukista mutta youtubesta löytyy myös ja tietysti lontoonkielellä selostettuna ettei siitä mulle ole mitään apua.
Kun noita mansikoita aloin neulomaan niin yhdistelin eri kuvista mansikan yläosan, mansikan ja sukan pohjan vielä eri paikasta. Kantapäähän kun pääsin niin vähän tuotti ongelmaa tuo pariton mansikoiden määrä mutta selvisin siitäkin.
Nyt joku Novitan ohjeella neulova varmaan viilaa pilkkua kun mun sukan pohja on melkein samanlainen kuin Novitan ohjeessa. Tosiasiassa en siinä vaiheessa edes ollut nähnyt millainen pohja on Novitan ohjeessa kun omaani hain kuviota. Olinhan toki nähnyt useammatkin mansikkasukat eri kuvioilla ja löysin itseltäni yhden kinnasmallin jonka kämmenpuolen kuviolla päätin sitten sukan pohjan neuloa.
Käyttämäni langat ovat ohuita joten neuloin 2½:n puikoilla ja siltikin tuli mun jalkaan vähän löysät. Sopivat siis pullukkajalkaisellekin. Omani kun on pitkä ja kaita ja matala. Valkoinen on nimetöntä lankaa mutta koostumus 75% villa ja 25% polyamidi. Punaisessa langassa sama koostumus ja vihreässä merinovilla/nylon. Yhteiskulutus langoissa 70g.
Neuloin sukat peräkkäin joten ekassa meni paljon pidempi aika kuin toisessa johon voin jo käyttää muistiinpanojani. Kärjessä nauhakavennus ja ihan kärki lopetettu silmukoimalla 10+10 silmukkaa yhteen.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Mansikkapusero

Löysin tuolta kaapin periltä tämän puseron joka on neulottu joskus...vuosilukua en muista.
Lankana ehkä Novitan Tennessee tai sitten ihan joku muu merseroitu lanka. Voi olla etten alunperinkään ole itselleni aikonut ja tytöilleni en silloin aikoinaan ole edes tarjonnut. Kunhan olen neulonut kun malli oli niin kaunis. Valkoinen osa on sileää oikeaa ja nuo punaiset aina oikein neuletta. Mansikat on neulottu intarsiana vai mitä se on. Mulla on noi termit vähän hukassa.
Ohje on varmaan ollut SuuriKäsityö-lehdessä mutta eipä osunut silmiin kun niitä selasin. Osa lehdistä on nuoremmalla tyttärellä lainassa että olisikohan niissä lehdissä ollut ohje. Pusero on ihan käyttämätön että jos joku on kiinnostunut ostamaan niin myyn pois. Koko siinä S luokkaa.

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Vaaleanpunaisia kukkia niityllä

Sain vihdoin viimein valmiiksi jo ainakin 3 viikkoa peukkuja odottaneet kintaat. Vaikka olen tällä mallilla jo useamman parin neulonut niin aina nuo peukalot pistää hanttiin. Tämähän on Perianth-niminen malli Ravelrystä mutta olen tehnyt siihen itse uudet piirrokset ranneosalle ja peukaloitakin muokannut. Olen myös neulonut peilikuvana kun näyttää kauniimmalta niin.
Ostomallissahan ranneke on pelkkää 2o, 2n-resoria pohjavärillä. Kun on näinkin kauniista mallista kyse niin ajattelin että pitää olla alusta lähtien kukkakuvioita tai mitä nuo ovat. Neulottu 3:n puikoilla ja lankaa meni yhteensä 70g.
Vaikka en ole oikein Novitan lankojen ystävä ja aika vähän niitä varastostani nykyään löytyy, niin vielä tuollaisia vuosikertalankoja on muutama kerä. Myin tuossa joku vuosi sitten pois suuriakin määriä kun innostuin noista ohuemmista yhtä kestävistä sukkalangoista. Aika rauhassa saan kuljettua ihan normaalikauppojen lankahyllyjen ohi.

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Jatkoa sytomyssyilyyn

Parittain valmistuvat nyt sytomyssyt. Täytyy antaa puikoille vauhtia kun nyt sellainen buumi on että valmistuu useampikin myssy samaan syssyyn. Joku vuosi menee pelkällä yhdellä myssyllä.
Tuo valepalmikko onkin niin kiva neuloa ja tulee kaunista jälkeä. Langaksi otin tälläkertaa minulle uuden langan. Ihan mukavaa neuloa vaikka koostumus on 65% Premium Micro Acryl, 30% Bambu ja 5% Polyester Elastan. Hiukan kyllä mietitytti kun tuota akryyliä on suurin osa, että miten se sopii hiuksettomaan päähän.
Olen kuullut että joku on tehnyt langoista joissa osa akryyliä ja tämä lanka tuntui jotenkin niin silkkiseltä käteen että päätin ottaa riskin. Tavaksihan ei se tule, olen itse niin puuvillan ja villan suurkuluttaja.
Tämä lanka "soft raggi" on itsessään niin kaunista ettei se oikeastaan vaatisi mitään kuviollista neulosta mutta on jotenkin mielekkäämpää neuloa kuin ihan pelkkää sileää. Tämä jälkimmäinen myssy on neulottu aloittaen päälaelta.
Ohjetta otin tästä kirjasta. Kansikuvassa samalla ohjeella tehty liina kuin tämä neulomani myssy. Kun pienen liinan mallikuvio loppui niin silmukoita olikin tarpeeksi ja jatkoin loppuosan omalla ohjeella.
Lankaa oli 100g ja se jakautui melkein puoliksi. Valepalmikkomyssy 48g ja toinen 50g. Neulottu 3:n puikoilla ja  lankaa jäi tähteeksi metrin verran vaikka yritin tarkkaan neuloa.

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Sytomyssypari

Hitaasti mutta varmasti tulee valmista. Nämä myssyt tosiaan valmistuivat melkein valmiiksi reissussani mutta kun en ollut varannut kuin yhden kerän molempia lankoja mukaani, niin keskenhän ne loppuivat. Molempia lankoja oli kyllä kotona että nyt sain lopeteltua myssyt.
Oranssin myssyn kerä oli vajaa, varmaan edellinen omistaja käyttänyt osan. Olen langan ostanut jo varmaan 10v sitten Turusta jostain kirpparilta. Kyllä vaan marinoituneet langatkin paikkansa löytää kun aikaa antaa. Tämä lanka on Suvivuokko nimeltään ja sisältää 75% puuvillaa/25% pellavaa.
Vaaleanpunainen lanka on Anttilasta aikoinaan hamstrattua alennusmyynnistä vielä markka-aikaan. Las Palmas nimeltään, 70% puuvillaa/30% viskoosia. Aika hankalaa neulottavaa kun tahtoi se viskoosisäie jäädä aina kyydistä pois.
Molemmat myssyt neulottu 3:n puikoilla ja oranssiin meni 47g, vaaleanpunaiseen 57g. Mallikuviot ovat tuttuja ennestään. Oranssi neulottu MalliSari by Piiku-ohjeella ja vaaleanpunaisen ohjeen olen saanut jo vuonna 2010 Susun lankakaupasta. Molemmat ovat varmaan jotain valepalmikoita, toisessa reikä palmikossa, toisessa ei. Helppoja kun ei tarvitse apupuikon kanssa häärätä.